Lulu täytti eilen kolme viikkoa. Tuntuu kuin hän olisi asunut meillä aina. Ihanteellinen kämppis kaikin puolin: ei huuda, nukkuu samaan aikaan kuin mekin ja ilahduttaa meitä hassuilla ilmeilyillään. Olemme jopa päässeet tekemään uutta musiikkia ja musavideota vauvan nukkuessa. Siitä lisää pian!

Viime päivät olen kummastellut vauvanvaatekokojen suurta panoraamaa. Lulu syntyi 47-senttisenä, joten alkuun kaikki pienimmätkin vaatteet olivat ylisuuria. Viime viikon neuvolakäynnillä pituus oli kasvanut viidellä sentillä, eli neitokainen on nyt 52 cm. Samalla ylittyi myös se Suomessa maaginen kolmen kilon painoraja. Tässä koossa koon 50 vaatteiden luulisi istuvan vauvalle kuin hanska. Vaan eipä istu. Tai riippuu, mistä maasta vaate tulee.

Lulun katalonialaiset isovanhemmat lähettivät hiljattain lapsenlapselleen pari koon 50 bodya. Ne menevät päälle ehkä pari kertaa. Samaan aikaan Kela-boksin viiskymppiset ovat niin isoja, että niiden pukemista ylle saa todennäköisesti odotella vielä kuukauden. Okei, suomalaiset vauvat ovat keskimäärin espanjalaisia pulskempia, joten leveyttä on suomalaisiin vaatteisiin lisätty isolla kädellä.

Mutta entä housut sitten? Kenen ja millä mittarilla (tai missä kunnossa) luulette mitanneen molempien kuvassa olevien housujen kooksi 50? Koska Kelan vaatteissa ei lue 50 cm, tulee mieleen ala-asteen matikanmaikan kysymys, jos joku jätti mittayksikön sanomatta: ”50 mitä? Lehmääkö?”. 

Kuvat: Pau Ribas