Muistattehan, kun kehaisin, ettei kaikki vauvat valvota?
Moni jo kommentoikin, että ei vielä. Niinpä. Liikkeelle lähdön myötä Lulunkin
yöt ovat tulleet rauhattomammiksi ja yöheräilyjä on viimeisen kuukauden aikana
ollut reippahasti. Tulos: vanhemmilla esiintyy muistikatkoksia, keskittyminen heittelee ja hermot ja herkkyys on pinnassa. Kämppä jää imuroimatta, ulos jää lähtemättä, gourmetruoat kokkaamatta. Teiltä kokeneemmilta vanhemmilta olen kuullut, että yöt
saattavat rauhoittua, kun lapsi saa oman huoneen. Perjantaina se nähdään,
nimittäin muutamme kaksiosta kolmioon!
Tämä on eka muuttomme vauvan kanssa. Samaan syssyyn mahtuvat
vielä kasvatustieteen opintoni (verkossa) esseineen ja tieteellisten
artikkelien lukuineen. Älyttömän mielenkiintoista asiaa kasvatussosiologian kurssilla onkin! Tehtävässä pohtia sukupolveni koulutusta ja sen onnistumista tein valtavasti oivalluksia mm. pätkätöistä massailmiönä ja modernissa työelämässä menestymisen saloista.
Jiihaa! |
Väsymys on siinä mielessä helpottava tekijä, että päässä
humisee siihen malliin, että on helppo sulkeutua omaan kuplaansa väsäämään
kasvatustieteellistä analyysiä, kun muuttolaatikot täyttyvät ympärillä ja vauva
repii niistä samaan tahtiin tavaraa pois. Odotukset ovat melko suuret parempien
unien suhteen. Unikouluja tai rinnasta vierotuksia ei ole toistaiseksi
näköpiirissä.
Uuden kodin valinta jännittää aina. Ei niinkään vieraan
seudun tai tuntemattomien naapureiden takia, vaan siksi, että koskaan ei voi
varmuudella tietää, onko asunnossa hometta. Olen elämässäni joutunut asumaan
monessa homeisessa asunnossa ja suurimman osan kanssa tajunnut ongelman vasta
pitkällä viiveellä. Läheskään aina home ei haise eikä seinillä näy mustia
täpliä, vaikka olen kyllä asunut sellaisissakin. Onneksi saimme tilaisuuden
palata tarkastelemaan uutta kotia entisen vuokralaisen opastuksella. Vietimme
asunnossa sen verran kauan, että homeoireita olisi meille molemmille tullut,
jos häikkää olisi. Minulta on pyydelty laajempaa juttua homeoireista ja
puhdistumiskeinoista. Postaan näistä tuonnempana.
Hiekkalaatikon kiintoisin anti: hiekka! |
Sunnuntaina kävimme heittämässä pienen jäähyväiskiekan vanhassa rakkaassa kotikorttelissa, jossa olemme asuneet kaikki nämä viisi
vuotta Barcelonasta muuton jälkeen. Hämeentien kirpputori Metka on ehdottomasti
rakkain putiikki näillä kulmin, Puu-Vallilan leikkipuistossa tapaa usein
tuttuja, niin nytkin. Ihanassa Kahvila Suvannossa piti myös käydä sumpilla ja
tuttujahan sielläkin!
Muuton loppurutistus ja katse kohti Töölöä, missä juhlitaan
pian Lulun 1-vuotissynttäreitä. Vauvavuosi alkaa olla takana päin!