Mistä apua lapsen allergioihin, osa 1: Allergologeja ja vertaistukea

19.6.18



Viime postauksessa kerroin epätoivoisesta rämpimisestä allergiasuossa, johon ei tuntunut löytyvän kunnon apua. Tässä postaussarjassa kerron, minkälaista apua olemme eri tahoilta saaneet.

Meidän oireemme alkoivat ihan ”vaan” todella katkonaisista öistä, joihin ei unikoulutkaan auttaneet. Ammattitaitoinen unikouluttaja suositteleekin aina tutkimaan muut syyt heräilyjen taustalla, jos unikoulu ei ala tepsiä. Noihin aikoihin aloin epäillä allergioita.

Taustatietona se, että hakipa apua mistä tahansa, suosittelen aina vierailemaan allergiaepäilyjen yhteydessä aluksi lapsiin erikoistuneella allergologilla ottamassa allergiatestit ja saamassa lääkkeellistä helpotusta, varsinkin alkuvaiheessa siitä voi olla suuri apu. Lisäksi allergologilta saa lääkärintodistuksen esimerkiksi päiväkotia varten.

Food Detective ja vertaistukiryhmät

Lehmänmaitotuotteisiin liittyneet oireet olimmekin jo huomanneet ja jättäneet maidon pois ripulin, ummetuksen ja huonojen öiden takia. Suvussamme on maitoproteiiniallergiaa monilla, joten tämän perinnöllisyys oli helppo päätellä. Mutta entä ne muut allergian aiheuttajat? 

Aluksi teimme kotitestinä Food Detectiven, jossa mitataan veren IgG-luokan vasta-aineet usealle ruoka-aineelle. IgG-vasta-aineet kertovat viivästyneistä suolisto-oireista, siinä missä perinteiset IgE-vasta-ainekokeet mittaavat välittömiä, useimmiten hengitystie- ja iho-oireita. Kun tuossa testissä allergisoivia ruoka-aineita löytyi lukuisia – maito, vehnä, gluteeni, kananmuna, palkokasvit, sitrushedelmät, tonnikala, valkosipuli, peruna, riisi, maissi – oli aika soittaa yksityiselle erikoislääkärille neuvolan ”nyt nopeasti lehmänmaitokin takaisin” -siedätysvinkkien jälkeen.

Kullanarvoista vertaistukea olemme saaneet etenkin Facebookin Allergialapset vertaistukiryhmästä. Ryhmästä löytyy paitsi käytännöllisiä vinkkejä, kuten oman paikkakunnan lääkärisuosituksia, vaihtoehtohoitajia, eliminaatio- ja reseptivinkkejä myös henkisempää lohtua siitä, ettei perhe todellakaan ole yksin tämän ongelman kanssa. Ryhmässä on ihana henki ja sieltä saa tsemppausta aina kun sitä tarvitsee. 

Jos allergiaoireet ilmenevät lapsella jo vauvaikäisenä, kannattaa liittyä myös Imetysdiettaajat-ryhmään, jossa saa apua imettävän äidin ruokavalion karsimiseen. Refluksiepäilyissä puolestaan opastaa Refluksilapset-ryhmä.


Allergioihin erikoistuneita lastenlääkäreitä

Allergialapset-vertaistukiryhmässä nousi lääkärisuosituksissa kaksi nimeä ylitse muiden ja molemmat vieläpä Helsingistä, joten varasimme lopulta ajan molemmilta ja molempia voimme lämpimästi suositella!

Mehiläisen Leena Kujala teetti lapselle yleisimmät testit: vehnä, maito, muna, soija ja sitten myös kaura, manteli ja tattari. IgE-luokan vasta-aineita mittaavissa kokeissa kiinni jäivät vehnä, muna, manteli ja tattari. Jätimme silti pois myös kauran, joka aiheutti oireita, eikä maito palannut. Pahimpaan aikaan allergisoivia oli monia muitakin, kuten riisi, maissi ja peruna, joten mietimme yhdessä tärkkelysintoleranssin mahdollisuutta.

Saimme kokeiluun Zyrtec-allergiatipat, joitten avulla yöt paranivat aluksi muutamaksi viikoksi. Vatsa saatiin toimimaan Vivomixx-maitohappobakteereilla ja testiin tuli myös refluksilääke Gaviscon, joka ei vaikuttanut suuntaan eikä toiseen. Saimme myös lähetteen MDD:n suolistoanalyysiin, joskin Leena lisäsi, ettei hänellä itsellään ole koulutusta testin tulkitsemiseen. Leena Kujala on joka tapauksessa aivan ihanan lämmin ja ymmärtäväinen lääkäri, joka ei jätä pulaan. Iso suositus hänelle!

Myöhemmin kävimme myös Pikkujätissä Liisa Kuikalla kuulemassa hänen mielipiteensä tilanteeseen, koska silent reflux -asia oli jäänyt epäilyttämään, että onko sitä nyt vai ei, ja koska myös Kuikan nimi esiintyi tiuhaan vertaisryhmän suositteluissa. Kuikka ei oikein halunnut suositella kaiken mahdollisen elimininoimista ruokavaliosta, vaan mieluummin syömistä, vaikka sitten lääkkeiden avulla, kunnes allergiat iän myötä väistyisivät. Tämä siksi, jotta ravintoaineita tulisi riittävästi, eikä ruoka olisi turhan yksipuolista. Kuulostaa loogiselta, joskin oma intuitioni sanoi, ettei oireiluttavia aineita kannattaisi antaa ollenkaan, varsinkaan, kun allergialääkkeet eivät auttaneet yöuniin ja koska monenlaisia korvaaviakin ruoka-aineita oli olemassa, eli meidän ruokavalio ei missään vaiheessa ole ollut kahden–kolmen ruoka-aineen varassa, kuten pahimmissa tapauksissa kuulee.  

Kuikka otatti liudan hivenaine- ja vitamiinitestejä, kuten kalsium, jodi, D-vitamiini, pii, hb ja perusverenkuva. Testeissä kaikki oli priimaa (kiitos pitkän imetyksen?), D:n annostusta saimme jopa vähentää, vaikkei sitä kovin säännöllisesti olla muistettu edes antaa. Maidottomalla ruokavaliolla Kuikka suositteli joka tapauksessa D:n rinnalle käyttöön A-vitamiini- ja jodi-tippoja. Hänen mukaansa maidottomalle tulee puutosta ennen kaikkea edellämainituista, ei niinkään kalsiumista, jota saa monesta muustakin lähteestä kuin maidosta. Joskin hän suositteli myös kalsiumlisää. Allergialääkkeeksi yötä vasten saimme kokeiluun Aeriuksen ja mahdolliseen refluksiin Losecin. 

Tämä käynti osui yksiin vuosikymmenen pahimman koivun siitepölykauden kanssa, joten allergiaoireita oli tuohon aikaan niin koivusta kuin sen ristiallergioistakin (kuten omena). Aeriuksesta ei ollut oikein mitään apua, vaan silmien ja nenän allergiaoireet poistuivat vasta siitepölykauden väistyttyä ja Losecinkin jätimme pois, koska sekään ei vaikuttanut öihin. Uskoisin, ettei lapsella missään vaiheessa ole ollutkaan refluksia, edes silentina – kenties juuri siksi, ettei ruokavaliossa ei ole ollut refluksin yleisintä aiheuttajaa lehmänmaitoa, kuten ei myöskään äidinmaidossa oman maitoallergiani takia.

Lääkärit olivat huomioonottavia ja tutkivat hengitysteitä, kita- ja nielurisoja ja arvioivat myös geneettistä alttiutta diagnoosia tehdessään, vaikka kaikki allergiat eivät näkyneetkään verikokeissa. 



Yhteenvetona


  • Food Detective antoi viitteitä siitä, oliko yliherkkyyksiä ylipäänsä ollenkaan.
  • Vertaisryhmistä saimme lääkärisuosituksia sekä viitteitä siitä, mistä kaikesta voisi olla kyse ja mitä lääkkeitä ja eliminaatiodieettejä muilla oli käytössä.
  • Lääkäreiltä saimme varmistuksen toisiin allergioihin, toiset eivät näkyneet perinteisissä verikokeissa. Lisäksi lääkäreiltä saimme kokeiluun allergia- ja refluksilääkkeitä ja lähetteen hivenaine- ja vitamiinimittauksiin ja suolistoanalyysiin. Päiväkotiruokailua varten saamme jatkossa lääkärintodistuksen.
  • Ruokavaliosuosituksia ja apua suolistoanalyysin tulkintaan emme saaneet, eikä meitä kannustettu jättämään ruokavaliosta mitään muuta. Näin ollen oireita ei myöskään saatu kuriin.


Tämän postaussarjan toisessa osassa käsittelen ravintovalmennuksesta saamiamme merkittäviä hyötyjä! Tsekatkaapa vaikka jo valmiiksi meitä auttaneen FLT ravintovalmentaja® Tanja Hakalan kotisivut.






Tsekkaa myös nämä

0 kommenttia

Seuraa Facebookissa